Kuusamon yhteismetsä

Kävimme Yhteismetsät Suomessa -artikkelissa läpi maan suurimmat yhteismetsät ja nyt pureudumme niistä ensimmäiseen tarkemmin. Tämän artikkelin aiheena on Kuusamon Yhteismetsä ja erityisesti sen kokonaistuotto, paljonko se jakaa osakkailleen verotonta ylijäämää ja miten sitä voi omistaa. 

Mikä Kuusamon yhteismetsä on?

Kuusamon yhteismetsä on Suomen suurin yhteismetsä. Se on myös poikkeuksellisen monipuolinen toimija, sillä puuntuotannon ja -myynnin ohella se hankkii tuloja mm. metsästysoikeuksista, maa-ainesten myynnistä, tuulivoimasta sekä tonttien ja eräkämppien vuokrauksesta. Tulopohjan hajautus tekee yhteismetsän tuloksesta vakaamman kuin pelkkä puukauppa.

Nimestä huolimatta, kyse ei ole julkisoikeudellisesta yhteisöstä vaan osakkaiden omistamasta yksityismaasta. Omistus jakautuu 4 070 osakaskiinteistölle ja noin 5 300 osakkaalle, ja se ilmaistaan manttaaleina: osuuksien yhteismäärä on 77,71 manttaalia. Yksittäinen osakas voi omistaa pienen murto-osan manttaalista tai useita.

Yhteismetsän juuret ulottuvat isojakoon: se merkittiin maarekisteriin vuonna 1957 Kuusamon kunnan isojakoa koskevan lain mukaisesti. Tänä päivänä se on noin 96 000 hehtaarin metsäomaisuus, josta varsinaista metsämaata on noin 66 000 hehtaaria. Yhteismetsän metsät sijaitsevat Kuusamossa, Suomussalmella, Taivalkoskella ja Posiolla.

Kuusamon yhteismetsän osuuksilla käydään säännöllistä kauppaa ja se tekee siitä keskimääräistä kiinnostavamman myös sijoittajan näkökulmasta.

Kuusamon yhteismetsä lukuina

Lähde: Kuusamon yhteismetsä (2026).

Luvuissa kiinnostavinta on hakkuiden ja kasvun suhde: puuston vuosikasvu (215 000 m³) ylittää selvästi vuotuisen hakkuusuunnitteen (171 000 m³). Metsää siis kasvaa enemmän kuin hakataan, jolloin puusto karttuu vuosi vuodelta ja metsäomaisuuden arvo nousee. Tämä on yksi syy, miksi yhteismetsäosuus on luonteeltaan pitkäjänteinen, arvoaan kasvattava omistus.

Paljonko Kuusamon yhteismetsä tuottaa?

Kuusamon yhteismetsä jakaa osakkailleen vuosittaista verovapaata ylijäämää. Tilikaudelta 2025 jako oli 60 000 euroa manttaalia kohden. Koska osuuksien yhteismäärä on 77,71 manttaalia, osakkaille jaettiin yhteensä noin 4,7 miljoonaa euroa.

Kuten todettu, ylijäämä ei synny pelkästä puukaupasta vaan myös metsästysoikeuksista, maa-aineksista, tuulivoimasta ja vuokratuloista. Tämä monipuolinen tulopohja tasaa puumarkkinoiden heilahteluja ja tekee jaettavasta ylijäämästä vakaamman.

Tuoton toinen osa on osuuden arvonnousu. Sitä tukee se, että puuston vuosikasvu (215 000 m³) ylittää selvästi vuotuisen hakkuusuunnitteen (171 000 m³): metsää kasvaa enemmän kuin hakataan, jolloin puusto ja samalla osuuden arvo karttuvat ajan myötä.

Tässä kohtaa luvut kannattaa kuitenkin suhteuttaa. 60 000 euroa manttaalia kohden kuulostaa suurelta, mutta manttaali on myös kallis omistus: jälkimarkkinalla Kuusamon osuuksia on hinnoiteltu tyypillisesti 30 000–120 000 euron erissä. Näillä hinnoilla vuotuinen ylijäämä vastaa per sijoitettu euro noin 2,3–3,1 prosentin verovapaata tuottoa ja viiden vuoden keskiarvolla laskettuna lähempänä kahta prosenttia.

Absoluuttinen luku on siis vaikuttava, mutta suhteellinen ylijäämätuotto on maltillinen ja samaa luokkaa kuin yhteismetsissä yleensä.

Miten Kuusamon yhteismetsään pääsee osakkaaksi?

Toisin kuin moni kuvittelee, Kuusamon yhteismetsään ei voi vain sijoittaa rahaa ja liittyä. Reittejä osakkaaksi on käytännössä kaksi ja molemmissa on omat rajoituksensa.

1. Oman metsätilan liittäminen tai myynti

Kuusamon yhteismetsä ostaa toimintaansa sopivia metsätiloja tai vaihtoehtoisesti voit liittää omistamasi metsätilan alueita yhteismetsään osuuksia vastaan. Tämä reitti edellyttää kuitenkin sitä, että omistat ennestään sopivan metsätilan yhteismetsän toiminta-alueelta. Tämä ei siis sovi sijoittajalle, jolla ei ole valmiiksi metsää alueella.

2. Osuuksien osto jälkimarkkinalta

Toinen reitti on ostaa olemassa olevia osuuksia niiltä osakkailta, jotka haluavat myydä. Kuusamon osuuksilla käydään yhteismetsistä eniten kauppaa ja niitä on tarjolla esimerkiksi Omalla Maalla LKV:n yhteismetsäosuuksien kauppapaikalla. 

Tarjonta on kuitenkin rajallista ja erät ovat suuria: osuuksia on hinnoiteltu tyypillisesti 30 000–120 000 euron kappalein. Mukaan pääsy edellyttää siis joko sopivaa ajoitusta tai merkittävää kertasijoitusta.

Kummassakaan reitissä ei ole avointa, matalan kynnyksen väylää, jolla sijoittaja voisi liittyä pienemmällä summalla ja ilman alueen metsätilaa.

Kuusamon yhteismetsä vai Metsänhaltija?

Kuusamon yhteismetsä on Metsänhaltijan yhteismetsää moninkertaisesti suurempi, mutta sijoittajan kannalta ratkaisevaa ei ole koko vaan kokonaisuus. Yksi taustatekijä on myös sijainti: pohjoisessa puu kasvaa hitaammin kuin etelämpänä, mikä osaltaan selittää, miksi Kuusamon kaltaiset yhteismetsät ovat pinta-alaltaan niin suuria. 

Alla näet vielä hieman tarkempaa vertailua kahden yhteismetsän välillä.

Käytännön ero kiteytyy saavutettavuuteen. Kuusamoon pääsy edellyttää joko valmista metsätilaa pohjoisessa tai kymmenientuhansien eurojen kertaerää ohuelta jälkimarkkinalta. Metsänhaltijaan voi liittyä rahapanoksella aina 30 000 eurosta alkaen ilman omaa metsää, jolloin liittymisestä ja metsäalueen hankinnasta huolehtii ammattilaiskumppani. Verovapaa ylijäämä on samaa luokkaa molemmissa, mutta Metsänhaltijalla on lisäksi selkeä pitkän aikavälin tuottotavoite ja matalampi kynnys päästä mukaan. Sijoittajalle, joka haluaa yhteismetsän edut mutta ei omista metsää valmiiksi, Metsänhaltija on käytännössä se toimiva reitti.

Usein kysytyt kysymykset

Kuinka suuri Kuusamon yhteismetsä on? 

Kuusamon yhteismetsä on Suomen suurin yhteismetsä. Sen kokonaispinta-ala on noin 96 000 hehtaaria, josta metsämaata on noin 66 000 hehtaaria. Metsät sijaitsevat Kuusamossa, Suomussalmella, Taivalkoskella ja Posiolla.

Paljonko Kuusamon yhteismetsä tuottaa osakkailleen? 

Kuusamon yhteismetsä jakaa osakkailleen vuosittaista verovapaata ylijäämää. Tilikaudelta 2025 jako oli 60 000 euroa manttaalia kohden. Osuuden markkina-arvoon suhteutettuna ylijäämä on viime vuosina ollut noin 2,3–3,1 prosenttia.

Voiko Kuusamon yhteismetsään päästä osakkaaksi? 

Kyllä, mutta ei avoimella rahasijoituksella. Osakkaaksi pääsee joko liittämällä tai myymällä toiminta-alueella sijaitsevan metsätilan yhteismetsälle tai ostamalla olemassa olevia osuuksia jälkimarkkinalta. Tarjonta on rajallista ja erät suuria.

Paljonko Kuusamon yhteismetsän osuus maksaa? 

Jälkimarkkinalla Kuusamon osuuksia on ollut tarjolla tyypillisesti 30 000–120 000 euron erissä. Yhden manttaalin markkina-arvo on viime vuosina ollut noin 2 miljoonaa euroa. Hinnat vaihtelevat kysynnän ja tarjonnan mukaan.