Sallan yhteismetsä – mitä Suomen toiseksi suurin yhteismetsä tuottaa?
Sallan yhteismetsä on Suomen toiseksi suurin ja koko Lapin suurin yhteismetsä. Tässä kirjoituksessa tutustumme sen kokoon, tuottoon sekä siihen, miten sen osakkaaksi voi päästä.
Kirjoitus jatkaa 8.6.2026 aloittamaamme Yhteismetsät Suomessa -sarjaa, josta on julkaistu nyt kolme osaa.
Mikä Sallan yhteismetsä on?
Sallan yhteismetsän juuret ulottuvat 1930-luvun isojakoon, joka saatiin Sallan osalta päätökseen vuonna 1933. Sen ensimmäinen metsäsuunnitelma valmistui puolestaan 1936. Siitä on kehittynyt vajaassa 100 vuodessa yli 71 000 hehtaarin kokonaisuus, josta metsämaata on noin 47 000 hehtaaria.
Nimestään huolimatta kyse ei ole julkisoikeudellisesta yhteisöstä vaan osakkaiden omistamasta yksityismaasta, jonka omistus jakautuu noin 1 540 osakaskiinteistölle ja yli 2 100 osakkaalle. Manttaalien yhteismäärä on 40,9 osuuslukua.
Toisin kuin tulopohjaltaan monipuolisempi Kuusamon yhteismetsä, Sallan yhteismetsä on ennen kaikkea puuntuottaja ja valtaosa sen tuloista syntyy puukaupasta. Puukaupan ohella yhteismetsä saa myös pienempiä tuloja metsästys- ja kalastusluvista, tonttien ja kämppien vuokrauksesta sekä maa-aineksista. Lisäksi sen maille on suunnitteilla myös tuulivoimaa.
Yhteismetsän hallinnoimat metsät sijaitsevat pääosin Sallassa, mutta pieniä alueita on myös Posion, Kemijärven, Savukosken, Pelkosenniemen ja Kuusamon kunnissa. Alue koostuu viidestä suuremmasta palstasta, joita ovat: Naruska, Portti, Jauru, Tenniö ja Oulanka. Näiden lisäksi siihen kuuluu myös lukuisia ostopalstoja.
Se on mukana sekä FSC- että PEFC-metsäsertifioinnissa. Suojelua on selvästi sertifikaattien vaatimuksia enemmän, sillä metsämaasta 12 prosenttia on kokonaan hakkuiden ulkopuolella, jonka lisäksi 9 prosenttia on ainoastaan erityishakkuin käsiteltävää.
Sallan yhteismetsä lukuina
| Tunnusluku | Arvo |
| Kokonaispinta-ala | 71 742 ha (maata 70 538 ha, vettä 1 204 ha) |
| Metsämaata | 46 937 ha (tehollista 40 487 ha) |
| Suojelua | 12,0 % täyssuojelua, lisäksi 9 % erityishakkuin |
| Osakaskiinteistöjä | 1 536 |
| Osakkaita | 2 125 |
| Osuuksien yhteismäärä | n. 40,9 osuuslukua (manttaalia) |
| Osuuden arvo (liittämisarvo) | 1 000 000 € / osuusluku |
| Ylijäämän jako | 30 000 € / osuusluku vuosilta 2023 ja 2024 ja 31 000 € / osuusluku vuodelta 2025 |
| Puun luovutus 2024 | 80 581 m³ |
| Hakkuusuunnite | laskettu 100 000 → 70 000 m³/v (vuodesta 2025) |
| Liikevaihto 2024 | n. 5,0 milj. € (lähes 100 % puukaupasta) |
| Perustettu | 1930-luku (isojako päättyi 1933) |
(Lähde: Sallan yhteismetsän toimintakertomus 2024)
Paljonko Sallan yhteismetsä tuottaa?
Sallan yhteismetsä on tarjonnut osakkailleen vakaata tuottoa. Tilivuodelta 2023 ja 2024 jaettiin 30 000 euroa osuuslukua kohti ja tilivuodelta 2025 jo 31 000 euroa osuuslukua kohti. Koska yhteismetsän käyttämä osuuden arvo on 1 000 000 euroa osuusluvulta, ylijäämä vastaa noin 3,0 prosentin vuotuista tuottoa osuuden arvosta.
Olennaista on, että tämä tuotto on osakkaalle verovapaata. Yhteismetsä maksaa tuloksestaan kiinteän 26,5 prosentin veron, eikä osakas maksa saamastaan ylijäämästä enää erikseen veroa. Suorassa metsänomistuksessa metsätulo verotetaan pääomatulona 30–34 prosentin mukaan, joten 3,0 prosentin verovapaa ylijäämä vastaa karkeasti 4,3 prosentin veronalaista tuottoa.
Tuotto tulee puukaupasta
Tuotto syntyy lähes kokonaan puukaupasta. Vuonna 2024 yhteismetsän liikevaihto oli noin 5,0 miljoonaa euroa ja lähes kaikki tuli puunmyynnistä. Myös puun hinnan nousu näkyi selvästi, sillä keskimääräinen kantohinta nousi 30,4 eurosta (2023) 36,7 euroon kuutiometriltä (2024). Hyvä hintakehitys piti tuoton vakaana, vaikka puuta luovutettiin selvästi edellisvuotta vähemmän, 80 581 kuutiometriä.
Tulevaa tuottoa arvioitaessa kannattaa huomata kaksi asiaa. Ensinnäkin yhteismetsä laski hakkuusuunnitettaan: kaudelle 2021–2030 vahvistettu noin 100 000 kuutiometrin vuositaso pudotettiin 70 000 kuutiometriin vuodesta 2025 alkaen. Se on metsän kestävyyden kannalta myönteistä, mutta yhteismetsä toteaa itse, ettei ylijäämän kasvua voida luvata ja että nykyisenkin tason ylläpitäminen voi pienemmillä hakkuumäärillä olla tiukassa. Toiseksi osuuden arvo on pitkällä aikavälillä noussut, kun vuonna 2019 se oli 846 000 euroa osuuslukua kohti, mutta viime vuosina arvo on pidetty ennallaan miljoonassa eurossa. Mahdollinen arvonnousu on siis aina positiivinen lisä, mutta ei koskaan taattu osa tuottoa.
Miten Sallan yhteismetsään pääsee osakkaaksi?
Yhteismetsä ostaa lisämaata omilla varoillaan, mutta se ei ota vastaan ulkopuolista rahapanosta osakkuutta vastaan.Tämän takia potentiaalisia reittejä osakkuuteen on käytännössä kaksi:
- Oman metsätilan liittäminen
Jos omistat metsää Sallan yhteismetsän toiminta-alueella, Sallassa tai sen lähikunnissa, voit liittää tilasi yhteismetsään. Tilan arvo määritetään ja saat sitä vastaavan määrän osuuksia. Liittäminen on metsänomistajalle edullista: maanmittaustoimitus on maksuton, eikä vaihdossa peritä luovutusvoitto- tai varainsiirtoveroa, koska kyse ei ole rahakaupasta vaan metsän vaihtamisesta osuuksiin. Liittämiselle on kuitenkin alaraja ja pienin liitettävä osuusluku on 0,0200, mikä edellyttää tietyn vähimmäismäärän metsämaata.
- Valmiiden osuuksien ostaminen jälkimarkkinoilta
Sallan osuuksia tulee myyntiin harvakseltaan mm. Omalla Maalla LKV:n yhteismetsäosuuksien kauppapaikalla. Hintapyynnöt liikkuvat lähellä yhteismetsän käyttämää osuuden arvoa, eli noin miljoonassa eurossa osuuslukua kohti ja toisinaan hieman sen ylikin.
Sallan yhteismetsä vai Metsänhaltija?
| Sallan yhteismetsä | Metsänhaltija | |
| Koko ja luonne | Suomen toiseksi suurin yhteismetsä; yksi laaja, puukauppavetoinen Lapin metsäomaisuus | Pienempi mutta kasvava, useille alueille hajautettu sijoitusyhteismetsä |
| Vuotuinen ylijäämä | n. 3,0 % verovapaa | n. 3,0 % verovapaa |
| Pitkän aikavälin tavoite | vakaa ylijäämä; arvonnousu mahdollista, ei taattu | kokonaistuottotavoite 6 % |
| Verotus | sama | sama |
| Miten pääsee mukaan | oma tila alueella tai osuuksien osto jälkimarkkinalta | oma metsä, rahapanos ilman omaa metsää tai osuuksien osto |
| Hajautus | keskittynyt yhteen alueeseen | hajautettu useille alueille |
Käytännössä valinta näiden kahden välillä riippuu lähtötilanteesta. Sallan yhteismetsä sopii metsänomistajalle, joka haluaa liittää alueella sijaitsevan tilansa osaksi suurta, ammattimaisesti hoidettua kokonaisuutta.
Metsänhaltija taas taipuu moneen tilanteeseen aina puhtaasta sijoittamisesta perinnönjakoon asti. Sijoittaja pääsee hajauttamaan omistuksiaan usealle alueelle ja saa samalla verovapaata ja vakaata kassavirtaa ilman omaa metsätilaa. Perinnönjaossa metsä voidaan taas liittää yhteismetsään kokonaisena, jolloin tila ei pirstoudu ja jokainen perillinen saa oman, selkeästi arvotetun osuutensa.
Jos yhteismetsä kiinnostaa sijoituskohteena, niin tutustu Metsänhaltijan yhteismetsään ja varata maksuton keskusteluaika asiantuntijamme kanssa.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka suuri Sallan yhteismetsä on?
Sallan yhteismetsä on Suomen toiseksi suurin ja Lapin suurin yhteismetsä. Sen kokonaispinta-ala on yli 71 700 hehtaaria, josta metsämaata on lähes 47 000 hehtaaria (2024). Vain Kuusamon yhteismetsä on Suomessa suurempi.
Paljonko Sallan yhteismetsä tuottaa?
Yhteismetsä jakaa vuosittain verovapaata ylijäämää. Sekä 2023 että 2024 jaettiin 30 000 euroa osuuslukua kohti, mikä vastaa noin 3,0 prosenttia osuuden arvosta (1 000 000 € / osuusluku). Vuoden 2025 ylijäämä oli 31 000 euroa. Tuotto on osakkaalle verovapaata, sillä yhteismetsä maksaa tuloksestaan 26,5 prosentin veron. Mennyt kehitys ei takaa tulevaa.
Voiko Sallan yhteismetsään sijoittaa rahalla?
Ei suoraan. Osakkaaksi pääsee liittämällä alueella sijaitsevan metsätilan tai ostamalla osuuksia jälkimarkkinalta, jossa niitä tulee myyntiin harvakseltaan ja usein metsätilan mukana. Avointa rahapanosreittiä ei ole. Jos haluat sijoittaa yhteismetsään rahalla ilman omaa metsää, se onnistuu esimerkiksi Metsänhaltijan kautta.
Miten Sallan yhteismetsä eroaa Metsänhaltijasta?
Salla on yksi suuri, puukauppavetoinen Lapin metsäomaisuus, johon pääsee käytännössä vain omalla tilalla tai ostamalla osuuksia. Metsänhaltija on useille alueille hajautettu sijoitusyhteismetsä, johon voi liittyä myös rahalla ilman omaa metsää (minimisijoitus 30 000 €). Molemmissa ylijäämä on osakkaalle verovapaata ja suuruudeltaan noin kolme prosenttia.
Ota yhteyttä
Petri Ikävalko
Myynti ja asiakkuudet
Kiinnostaako yhteismetsä? Kysy rohkeasti lisää! Ota yhteyttä suoraan minuun, niin katsotaan tilanteesi läpi. Konsultaatio on aina maksuton.
