Etämetsänomistaja – näin hyödynnät metsäsi täyden potentiaalin
Suomalainen metsänomistajuus elää vahvaa murrosvaihetta, jossa yhä useampi metsätilan omistaja asuu kaukana juuriltaan, mahdollisesti jopa satojen kilometrien päässä omasta metsästään.
Suomalainen metsänomistajuus elää vahvaa murrosvaihetta, jossa yhä useampi metsätilan omistaja asuu kaukana juuriltaan, mahdollisesti jopa satojen kilometrien päässä omasta metsästään.
Takana on jälleen kesän kasvukausi, jolloin metsä hehkui elämää ja kerrytti vauhdikkaasti arvoa. Juuri tämä aika on metsälle erityisen ratkaiseva: aktiivisella metsänhoidolla varmistetaan, että puuston potentiaalia hyödynnetään täysimittaisesti ja se kasvaa arvoaan vuosi toisensa jälkeen.
Oletko koskaan miettinyt, miten metsäsi tarina jatkuu sitten, kun et itse enää ole sitä hoitamassa? Metsätilan omistaja vaihtuu väistämättä ajan myötä, usein sukupolvesta toiseen.
Yhteismetsän pinta-ala kasvoi menneenä vuonna 417 hehtaariin, josta 93 % on tuottavaa metsämaata. Vuoden 2025 toisella vuosineljänneksellä uuden liitoksen myötä kokonaispinta-ala kohoaa jo yli 550 hehtaarin.
Vuosi 2024 oli yhteismetsämme osakkaalle myös tuottoisa. Yhteismetsän kokonaistuotoksi viime vuodelta muodostui 10,2 %, joka on selvästi pitkän aikavälin tavoitetta (6 %) korkeampi.
Kasvamaan jääneen puuston tulevaisuudennäkymät ovat erittäin valoisat. Terhakan koivikon sekaan hakkuussa säästettiin muut lehtipuut tuomaan vaihtelevuutta ja monimuotoisuutta.
Ammattimaisesti, aktiivisesti ja kestävästi hoidettu yhteismetsä on oiva keino hallita metsäomaisuuteen kohdistuvaa riskiä.
Yhteismetsän hallinto ei hiljene talviunille, vaan tekemistä riittää niin menneen vuoden yhteen vetämisessä kuin tulevan suunnittelussa.
Yli kuudenkymmenen vuoden ajan on Pentti poikkeuksellisella pieteetillä hoitanut metsiään. Nyt hyvä hoito jatkuu Metsänhaltijassa.
Metsäyhtymän tai kuolinpesän kannattaa liittää metsäalueet Metsänhaltijan Yhteismetsään lukuisista syistä.