Oletko koskaan miettinyt, miten metsäsi tarina jatkuu sitten, kun et itse enää ole sitä hoitamassa? Metsätilan omistaja vaihtuu väistämättä ajan myötä, usein sukupolvesta toiseen. Aktiivinen ja ajoissa toteutettu sukupolvenvaihdos edistää metsän hoidon jatkuvuutta ja huomioi myös uudet omistajat.
Käydäänpä läpi erilaiset tavat toteuttaa sukupolvenvaihdos:
Perintö
Perintö on yksi yleisimmistä sukupolvenvaihdosratkaisuista, jossa metsätila siirtyy suoraan lain nojalla seuraavalle sukupolvelle omistajan kuoleman jälkeen.
Perinnön etuna on sen luonnollisuus ja usein yksinkertaisuus: omaisuus pysyy suvussa ilman, että luopuja joutuu tekemään aktiivisia järjestelyjä elinaikanaan. Lisäksi perintölain mukaiset sukupolvenvaihdoshuojennukset voivat keventää verotusta huomattavasti, mikäli niiden edellytykset täyttyvät.
Toisaalta perintöprosessi voi välillä olla hidas ja monimutkainen, esimerkiksi jos perillisiä on useita tai heidän näkemyksensä metsän tulevaisuudesta eroavat toisistaan. Yhteisomistus voi aiheuttaa haasteita päätöksenteossa ja metsän hoidossa, etenkin jos perillisillä ei ole metsänhoitokokemusta.
Kauppa
Vaihtoehtoja pohtiessa kauppa saattaa tuntua luontevalta ratkaisulta. Se on järkevä silloin, kun uusi omistaja on motivoitunut ja valmis huolehtimaan metsästäsi. Sukulaisten välisen kaupan suurimpana etuna tavalliseen kaupantekoon verrattuna pidetään mahdollisuutta luovutusvoittoverovapauteen, mikäli luovutettava metsätila on ollut omistuksessasi yli 10 vuotta. On kuitenkin otettava huomioon, että saajalle jää maksettavaksi 3% varainsiirtovero sekä muut kaupan kulut.
Kauppahintaa voi halutessaan alentaa perheen sisäisissä kaupoissa, mutta alennuksen kanssa kannattaa olla tarkkana. Jos kauppahinta jää liian alhaiseksi (alle 75% käyvästä arvosta), erotus tulkitaan lahjaksi, josta on maksettava lahjavero.
Kauppa on erityisen sopiva vaihtoehto, kun metsätila on hyväpuustoinen ja hakkuutuloja on odotettavissa, jolloin metsävähennys tuo selvän veroedun jatkajalle.
Lahja
Lahjoitus on monelle tuttu ja joustava tapa siirtää metsätila seuraavalle sukupolvelle – erityisesti silloin, kun tilan arvo on kohtuullinen eikä suuria hakkuutuloja ole näköpiirissä lähivuosina. Lahjoitetusta metsästä maksetaan luonnollisesti lahjaveroa. Lahjoituksen yhteydessä voidaan sopia, että luopuja pidättää itselleen metsän hallintaoikeuden. Tämä järjestely pienentää lahjansaajan verotaakkaa, mutta tuo mukanaan myös käytännön haasteita: metsän hoito voi vaikeutua, jos hallintaoikeuden haltijan toimintakyky myöhemmin heikkenee.
Lahjoituksessa voidaan hyödyntää myös metsälahjavähennystä. Metsälahjavähennys tehdään metsätalouden pääomatulosta tavallisen metsävähennyksen tavoin, mutta sen suuruus määräytyy maksetun lahjaveron perusteella. Vähennys helpottaa lahjansaajan verotusta puukauppatulojen yhteydessä, vaikka metsälahjavähennys onkin usein pienempi ja ehdollisempi kuin kaupalla syntyvä metsävähennys. Metsän lahjoittamisessa on kuitenkin huomioitava se, että mikäli lahjanantaja menehtyy kolmen vuoden sisällä lahjoituksesta, lahja yhdistetään perintöverotukseen.
Lahjoitus on siis monessa tilanteessa toimiva ja perhepiirissä suosittu ratkaisu, mutta siihen liittyy myös omat haasteensa: potentiaaliset hallintatilanteiden ongelmat, lahjaverotus sekä metsälahjavähennyksen rajoitukset kannattaa huomioida jo suunnitteluvaiheessa.
Yhteismetsä
Täysi huolettomuus saavutetaan, kun sukupolvenvaihdos toteutetaan liittämällä metsät Metsänhaltijan Yhteismetsään. Näin etenkin silloin, jos uudella omistajasukupolvella ei ole aikaa, osaamista, kiinnostusta tai mahdollisuutta huolehtia metsäomaisuutensa hyvästä hoidosta ja tulevaisuuden tuotosta.
Yhteismetsäosuus on kiinteää omaisuutta kuten metsätilakin. Sen luovuttaminen seuraavalle sukupolvelle voi tapahtua perinnön lisäksi kaupan tai lahjan muodossa, jolloin pätevät vastaavat verotuksellisen käytännöt.
Omistajanvaihdoksen yhteydessä voidaan luopuvalle omistajalle pidättää hallintaoikeus luovutettavaan omaisuuteen. Tällöin yhteismetsän jakama ylijäämä maksetaan hallintaoikeuden haltijalle. Ylijäämä on tällöinkin verovapaata. Pelkän hallintaoikeuden haltija ei kuitenkaan ole osakas eikä näin ollen osallistu osakaskunnan kokouksiin, ellei hän toimi valtakirjalla osakkaan edustajana. Hallintaoikeuden pidättäminen tulee kirjata osuuden luovutuskirjaan, koska muutoin laki määrää jaettavat ylijäämät osakaskiinteistön omistajalle.
Metsätilan voi myös siirtää uusille omistajille ensin ja liittää vasta tämän jälkeen. Tällöin liittäjänä on yleensä verotusyhtymä, joka puretaan liittämistoimituksessa.
Helppoutta yhtymille ja kuolinpesille
Kuolinpesä voi helpottaa metsäomaisuutensa hoitoa ja jakoa liittämällä pesän metsät yhteismetsään. Pesän osakkaille voidaan perustaa omat osakastilat, jotka on helppoa jakaa perinnönjaon yhteydessä. Metsän pirstomiselta vältytään, ja jokainen osakas voi tehdä itsenäisesti ratkaisuja omistamilleen osuuksille.
Myös yhtymänä omistettu metsä kannattaa liittää Metsänhaltijan Yhteismetsään, mikäli yhteisomistus verotusyhtymänä takkuaa tai osakkaat toivovat helpotusta metsän hallinnointiin. Yhteisomistus on näppärää purkaa yhteismetsään liittämisen yhteydessä, ja kullekin omistajalle voidaan perustaa oma osakastila.
Miten Metsänhaltijan Yhteismetsään liittyminen tapahtuu?
Esimerkiksi näin:
1. Nykyinen metsänomistaja sopii metsätilan liittämisestä Metsänhaltijan Yhteismetsään
2. Solmitaan liittämissopimus
3. Maanmittauslaitos järjestää liittämiskokouksen, jossa määritellään tulevat osakaskiinteistöt
4. MML rekisteröi liitoksen
5. Yhteismetsäosuudet voi siirtää halutulla tavalla uuden sukupolven omistukseen
Miksi Metsänhaltijan Yhteismetsä?
Liittämällä metsäalueet Metsänhaltijan Yhteismetsään voit yhdistää fiksun ja vaivattoman metsänomistuksen ja mahdollisuuden säilyttää itsellesi ja jälkeläisillesi side suvun metsiin. Jokaiselle perilliselle saadaan oma itsenäinen osakkuutensa yhteismetsässä, ja osuuksia on huomattavasti yksinkertaisempaa jakaa kuin metsätilaa. Alueiden liittäminen Metsänhaltijan Yhteismetsään on täysin maksutonta.
Metsänhaltijan Yhteismetsän osakkaina uusien metsänomistajien ei tarvitse itse huolehtia metsänhoidosta, sillä sen hoitaa Metsänhaltijan Yhteismetsän hallinnoinnista vastaava Suomen Sijoitusmetsät. Liitettyjä metsäalueita hoidetaan kestävästi, tuottavasti ja luonnon monimuotoisuutta vaalien. Metsänhaltijan Yhteismetsän osakkaat hyötyvät koko yhteismetsän tekemästä tuloksesta, josta jaetaan osakkaille verotonta ylijäämää. Tuotto on vakaata ja tasaisempaa kuin itsellisellä metsänomistajalla. Metsän tuotosta huolehtivat Sijoitusmetsillä alan huippuosaajat.
