Mikä on yhteismetsä?
Yhteismetsä on usean osakkaan yhdessä omistama metsäalue, jonka tarkoitus on kestävän metsätalouden harjoittaminen osakkaidensa hyväksi. Yhteismetsän osakas omistaa perinteisen metsäkiinteistön sijaan yhteismetsäosuuksia, joiden suhteessa yhteismetsä jakaa hänelle vuosittain verotonta ylijäämää.
Vaikka yhteismetsiä on Suomessa jo yli 600 ja niiden pinta-ala jatkuvasti kasvaa, metsäsijoitusmuotona yhteismetsä on edelleenkin alihyödynnetty. Sijoittajan kuitenkin kannattaa harkita yhteismetsäosuuksien lisääminen sijoitussalkkuun, erityisesti jos tavoitteena on inflaatiosuoja, hajautushyödyt ja reaaliomaisuuden tuoma turva.
Yhteismetsän hyödyt sijoittajalle
- Vaivattomuus, ammattimainen hoito ja läpinäkyvyys: yhteismetsän hoitokunta tai toimitsija vastaa metsien kestävästä hoidosta ja hallinnoinnista, ja samalla osakkailla säilyy mahdollisuus vaikuttaa yhteismetsän asioihin vuosittaisissa osakaskunnan kokouksissa.
- Tasainen kassavirta ja vakaa tuotto: yhteismetsän suuret pinta-alat mahdollistavat säännölliset ja ennustettavat hakkuutulot. Metsänhaltijan Yhteismetsän tuottotavoite on 6 % vuodessa, josta noin 3 % maksetaan osakkaille verovapaana vuosittain. Loput tuotto jää metsään kasvamaan ja näkyy arvonnousuna pitkällä aikavälillä.
- Kevyt ja yksinkertainen verotusrakenne: kun sijoitat yhteismetsään, et koskaan joudu maksamaan ylijäämästä veroa. Itsenäisenä verovelvollisena yhteismetsä vastaa verojen maksamisesta, ja vieläpä hyvin maltillisella verokannalla. Siinä missä arvopaperisijoittaja tai tavallinen metsänomistaja maksaa tulostaan 30 % / 34 % pääomatuloveroa, yhteismetsää verotetaan kiinteällä 26,5 % verokannalla.
- Hajautushyötyä, inflaatiosuojaa ja reaalivarallisuutta: metsäsijoittaminen tasapainottaa salkkua, tuo inflaatiolta suojaavaa reaalituottoa pitkällä aikavälillä ja toimii vastuullisena kotimaisena reaalisijoituksena.
Sijoittajan tie yhteismetsän osakkaaksi
Vaikka tunnetuin polku yhteismetsän osakkaaksi onkin oman metsäkiinteistön muuttaminen yhteismetsäosuuksiksi, yhteismetsään voi helposti liittyä ilmankin valmiiksi olevaa metsää, mikä madaltaa kynnystä aloittaa metsäsijoittaminen. Osassa yhteismetsiä liittyminen onnistuu esimerkiksi sijoituspanoksella. Liittymisprosessi ja ehdot vaihtelevat yhteismetsittäin: esimerkiksi Metsänhaltijan Yhteismetsään pääsee mukaan vähintään 30.000 euron sijoituksella ja prosessi alkaa laatimalla hankintatoimeksianto, minkä jälkeen hankittu metsätila liitetään yhteismetsään tavallisen metsäalueen tavoin.
Toinen liittymisvaihtoehto sijoittajalle ilman omaa metsätilaa on valmiiden yhteismetsäosuuksien ostaminen. Suomessa on vain yksi yhteismetsäosuuksien kauppaan erikoistunut Yhteismetsäosuuksien kauppapaikka. Kauppaprosessista pääset lukemaan lisää tästä artikkelistamme.
Yhteismetsän tuottorakenne
Yhteismetsän tuotto realisoituu sekä hakkuutuloista että kustannussäästöistä: skaalaetuihin kuuluu esimerkiksi korjuu- ja hoitotöiden tehokkaampi kilpailutus, optimaaliset leimikkokoot ja tehokkaat kuljetusketjut. Ammattimainen metsäsuunnittelu parantaa metsän kasvua ja laatua; oikea-aikaiset harvennukset, lannoitukset ja uudistamiset lisäävät hehtaarituottoa ja vähentävät tuhoriskejä. Lisäksi yhteismetsä voi saada tuloja metsästysoikeuksien vuokrauksesta, käyttöoikeus- ja maa-ainesopimuksista sekä metsätalouden tuista.
Yhteismetsä yhdistää sijoittajan kannalta vaivattomuuden, ennustettavan kassavirran ja ympäristöarvot, mikä tekee siitä kiinnostavan ja täysin vaivattoman tavan aloittaa metsäsijoittaminen. Yhteismetsän tuotto-odotus on luonteeltaan vakaa, joten se sopii hyvin pitkän aikavälin sijoittamiseen ja varallisuuden turvaamiseen. Ota matalalla kynnyksellä meihin yhteyttä ja keskustellaan siitä, miten yhteismetsä sopii sijoitustavoitteisiisi ja millä tavalla osakkuus kannattaa toteuttaa omassa tilanteessasi:
