Mikä on yhteismetsä?
Yhteismetsä on usean osakkaan yhdessä omistama metsäalue, jonka tarkoitus on kestävän metsätalouden harjoittaminen osakkaidensa hyväksi. Yhteismetsän osakas omistaa perinteisen metsäkiinteistön sijaan yhteismetsäosuuksia, joiden suhteessa yhteismetsä jakaa hänelle vuosittain ylijäämää.
Vaikka yhteismetsiä on Suomessa jo yli 600 ja niiden pinta-ala jatkuvasti kasvaa, se on edelleenkin hyvin alihyödynnetty metsäsijoitusmuoto. Miksi yhteismetsät ansaitsevat sijoittajan huomion?
Yhteismetsän hyödyt sijoittajalle
- Vaivattomuus, ammattimainen hoito ja läpinäkyvyys: hoitokunta vastaa metsien kestävästä hoidosta ja hallinnoinnista, ja samalla osakkailla säilyy mahdollisuus vaikuttaa yhteismetsän asioihin osakaskunnan kokouksissa.
- Tasainen kassavirta: yhteismetsän suuret pinta-alat mahdollistavat säännölliset ja ennustettavat hakkuutulot.
- Kevyt ja yksinkertainen verotusrakenne: kun sijoitat yhteismetsään, et koskaan joudu maksamaan ylijäämästä veroa. Itsenäisenä verovelvollisena yhteismetsä vastaa verojen maksamisesta, ja vieläpä hyvin maltillisella verokannalla. Siinä missä arvopaperisijoittaja tai tavallinen metsänomistaja maksaa tulostaan 30 % / 34 % pääomatuloveroa, yhteismetsää verotetaan kiinteällä 26,5 % verokannalla.
- Hajautushyötyä, inflaatiosuojaa ja reaalivarallisuutta: metsäsijoittaminen tasapainottaa salkkua, tuo inflaatiolta suojaavaa reaalituottoa pitkällä aikavälillä ja toimii vastuullisena kotimaisena reaalisijoituksena.
Sijoittajan tie yhteismetsän osakkaaksi
Vaikka tunnetuin polku yhteismetsän osakkaaksi onkin oman metsäkiinteistön muuttaminen yhteismetsäosuuksiksi, yhteismetsään voi helposti liittyä ilmankin valmiiksi olevaa metsää, mikä madaltaa kynnystä aloittaa metsäsijoittaminen. Osassa yhteismetsiä liittyminen onnistuu esimerkiksi sijoituspanoksella. Liittymisprosessi ja ehdot vaihtelevat yhteismetsittäin: esimerkiksi Metsänhaltijan Yhteismetsään pääsee mukaan vähintään 30.000 euron sijoituksella ja prosessi alkaa laatimalla hankintatoimeksianto, minkä jälkeen hankittu metsätila liitetään yhteismetsään tavallisen metsäalueen tavoin.
Toinen liittymisvaihtoehto sijoittajalle ilman omaa metsätilaa on valmiiden yhteismetsäosuuksien ostaminen. Suomessa on vain yksi yhteismetsäosuuksien kauppaan erikoistunut Yhteismetsäosuuksien kauppapaikka. Kauppaprosessista pääset lukemaan lisää tästä artikkelistamme.
Yhteismetsän tuottorakenne ja riskit
Yhteismetsän tuotto realisoituu sekä hakkuutuloista että kustannussäästöistä: skaalaetuihin kuuluu esimerkiksi korjuu- ja hoitotöiden tehokkaampi kilpailutus, optimaaliset leimikkokoot ja tehokkaat kuljetusketjut. Ammattimainen metsäsuunnittelu parantaa metsän kasvua ja laatua; oikea-aikaiset harvennukset, lannoitukset ja uudistamiset lisäävät hehtaarituottoa ja vähentävät tuhoriskejä. Lisäksi yhteismetsä voi saada tuloja metsästysoikeuksien vuokrauksesta, käyttöoikeus- ja maa-ainesopimuksista sekä metsätalouden tuista.
Yhteismetsän kulurakenteessa korostuvat hallinnointikulut, jotka ovat yleensä suuremmat kuin suorassa metsänomistuksessa. Kokonaisuudessaan yhteismetsän kulurakenne on kuitenkin huomattavasti kevyempi kuin esimerkiksi metsärahastojen.
Vaikka yhteismetsä on sijoituskohteena vakaampi kuin monet muut, siihenkin sisältyy omat riskinsä. Yhteismetsän riskit poikkeavat osakemarkkinoista ja liittyvät esimerkiksi puumarkkinan suhdanteisiin, luonnon ilmiöihin ja metsänhoidon toimenpideriskeihin, joita kuitenkin hallitaan pitkäjänteisellä suunnittelulla ja päätöksenteolla. Yhteismetsän tuotto-odotus on luonteeltaan maltillinen ja vakaa, joten se sopii hyvin pitkän aikavälin metsäsijoittamiseen ja varallisuuden turvaamiseen.
Yhteismetsä yhdistää sijoittajan kannalta vaivattomuuden, ennustettavan kassavirran ja ympäristöarvot, mikä tekee siitä kiinnostavan tavan aloittaa metsäsijoittaminen. Ota matalalla kynnyksellä meihin yhteyttä ja keskustellaan siitä, miten yhteismetsä sopii sijoitustavoitteisiisi ja millä tavalla osakkuus kannattaa toteuttaa omassa tilanteessasi.
